Rakennuksetkin saavat hermot ja aivot

Kiinteistöautomaatiosta ase ilmastonmuutosta vastaan

Nykytekniikka on tunkeutumassa myös rakennuksiin. Kiinteistöautomaatio muodostaa antaa rakennukselle hermot ja aivot. Esimerkiksi kauppakeskuksissa, uimahalleissa, kouluissa ja sairaaloissa voidaan jatkossa säädellä tarkemmin ilmastointia, valaistusta ja lämmitystä ja jäähdytystä. Kiinteistöautomaatio säästää energiaa ja on tärkeä ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

- Tavallinen kansalainen astuu sisälle hyvin automatisoituun kauppaan tai toimistoon lähes huomaamattaan. Rakennuksen sisällä on hyvä olla ja käyttäjien on helppo hallita rakennuksen tekniikkaa, TAC Finlandin liiketoimintayksikön johtaja Janne Mäntynen kuvailee.

Kiinteistöautomatiikka on se hermojärjestelmä, jonka avulla tiloja käytetään ja olosuhteita hallitaan. Sen avulla energiaa kuluu vähemmän eli energiatehokkuus paranee. Käyttäjän kannalta rakennuksessa on viihtyisämpää, turvallisempaa ja terveellisempää. Esimerkiksi sisäilman laatutekijöissä päästään tasolle, jolla kosteushaittoja tai homeitiöitä ei esiinny.

- Hyvin automatisoitu rakennus merkitsee omistajalleen säästöjä monessa muodossa. Energian tarve vähenee, sillä kiinteistön tekniikka on käytössä vain tarpeen mukaan. Esimerkiksi tilojen ollessa tyhjillään niitä ei lämmitetä tai jäähdytetä tarpeettomasti, Janne Mäntynen kertoo.

Paljon hyviä kokemuksia

Käytännön esimerkkejä hyödyistä on jo paljon. Uudet rakennukset varustetaan useimmiten ajanmukaisella automaatiolla. Paljon on tehtävissä myös olemassa oleville rakennuksille.

- Pyhäjärven kaupunki teki energiatehokkuuden kehittämishankkeen, jossa uusittiin ja parannettiin kiinteistöautomaatiojärjestelmiä. Tällä saavutettiin 44 000 euron vuosisäästöt kahdeksassa kiinteistössä. Samalla olosuhteet paranivat ja sisäilmaongelmat poistuivat, Janne Mäntynen kuvailee.

Suurimmat hyödyt voidaan saavuttaa rakennuksissa, joissa kokoontuu paljon ihmisiä, joiden käyttöaika vaihtelee tai joissa on paljon tekniikkaa. Esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa käyttö rajoittuu päiväsaikaan ja esimerkiksi kirjastoissa ja uimahalleissa ihmismäärät vaihtelevat.

Julkishallintokin on herännyt kiinteistöautomaation hyötyihin. Sitä ei nähdä enää välttämättömänä ylimääräisenä rakennushankkeen kustannuseränä, vaan investointina tilojen parempaan toimivuuteen ja pienempiin käyttökustannuksiin. Lisäinvestoinnit kiinteistöautomaatioon rakennus- tai peruskorjausvaiheessa maksavat itsensä nopeasti takaisin.

Pelissä myös tulevaisuus

Kiinteistöautomaatio on tehokas ase ilmastonmuutosta vastaan, sillä sen kustannukset rakennushankkeessa ovat vain muutaman prosentin luokkaa. Tästä huolimatta sillä voidaan pienentää ratkaisevasti rakennuksen energian tarvetta ja ylläpitokuluja.

- Rakennusten lämmitys ja jäähdytys käyttävät suuren osan Suomen käyttämästä energiasta. Meidän tulisikin keskittyä parantamaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta. Tähän kiinteistöautomaatio soveltuu hyvin, Janne Mäntynen sanoo.

Esimerkiksi vanhanaikaisessa koulussa vahtimestari tai siivooja käytät sammuttelemassa valot koulupäivän jälkeen ja yölläkin rakennusta lämmitetään ja ilmaa vaihdetaan. Älykäs rakennus osaa itse sammuttaa tarpeettomat valot, tuulettaa luokat ja lämmittääkin vain sen mukaan kuin on tarpeen.

Lisätiedot:
Janne Mäntynen, liiketoimintayksikön johtaja, Energy Solutions TAC Finland,
puh. 050 385 3328, janne.mantynen(ät)tac.com
Tarja Hailikari, toimitusjohtaja, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL).
puh. (09) 6963 722 tai 040 7358673. tarja.hailikari(ät)sstl.fi